Tällä kertaa kirjoitukseni aihe syntyi hyvin ikävän uutisen johdosta, jonka surutyön ja syiden- ja seurausten käsittelyprosessin tiedän jatkuvan pitkään. Tallivahdin Freiherr eli Rocca nukutettiin ikiuneen 7.2.13 lisääntyneen aggressiivisen käyttäytymisen vuoksi.

Kaikki, jotka kävivät meillä katsomassa F-pentujamme, muistavat varmasti Roccan. Se erottui laumasta suuren rohkeutensa ja voimakkaan leikkikäyttäytymisensä vuoksi. Se oli se pentu, joka kaikista innokkaimmin tuli tutustumaan oikopäätä vieraisiin ja sai aina kaikkien ihailun osakseen. Sillä oli luonteessa paljon hyvän palveluskoiran vahvuuksia, joista tiesimme myös, että se tulee olemaan tavanomaista vaativampi kotikoira ja sen johtaminen tulisi vaatimaan taitoa. Sen luonteen vahvuuksien vuoksi harkitsin myös pitkään kumman niistä sen vai Repen jättäisin itselleni kisakoiraksi. Roccaan oli ihastunut kovasti myös ystäväpariskuntamme, joiden perheeseen Rocca sitten muutti.

Meillä kaikilla on vielä surutyö kesken, mutta luonnollisesti heti em. tapahtuman jälkeen kaikkien mieleen tulvi paljon kysymyksiä, kuten mikä aggression aiheutti ja mitä olisimme voineet tehdä toisin? Kun tätä yhdessä heidän kanssaan joka tapauksessa tulemme miettimään, mietin voinko tehdä käsittelymme tueksi jotain kättä pitempää, minkä avulla saisimme yhdessä Roccan kohtaloon ja käyttäytymiseen jotain selvyyttä ja päädyin tekemään alla olevan kyselyn.

Yritän kyselyssä käsitellä asioita teoreettisesti niin, että se toimisi mahdollisesti myös puremisia ennaltaehkäisten. Uskon, että noiden kysymysten miettiminen onnettomuuden jälkeen voi toimia omaisille myös jonkinlaisena debriefing-prosessina, joka auttaa surutyössä. Tämä Roccan kohtalo tulee varmasti herättämään kysymyksiä myös tuntemattomilta ja minun tulee luonnollisesti kasvattajana tiedostaa erilaiset riskit ja osata jotenkin myös ennaltaehkäistä puremisonnettomuuksia. Laitoin siksi kyselyn myös tänne.

Meillä on tässä vaiheessa monia onnettomuuteen johtaneita tekijöitä jo mielessä. Roccahan kastroitiin viime joulukuun alussa ja eutanasian tehnyt eläinlääkäri toi esille esim. vaihtoehtona kastraatioleikkauksen jälkeisen komplikaation kuten bakteeritulehduksen. Tulehdushan ei vielä parissa kuukaudessa olisi koiran yleiskunnossa juurikaan ulospäin näkynyt, mutta olisi tuottanut kipua ja heikentänyt koiran harkintakykyä ja kynnystä ilmaista aggressiota. Valitettavasti klinikalta ei pystytty tarjoamaan ruumiinavauspalvelua ja emme näin pääse selville mahdollisesta sairaudesta, joka voisi olla yhtenä tekijänä. Yleensähän onnettomuudet ja muutkin tosielämän tilanteet ovat usean tekijän yhteisvaikutusta, enkä sikäli odotakaan meidän koskaan löytävän mitään yhtä yksittäistä syytä.

Me tulemme muistamaan Roccan ikuisesti. Sen omistanut pariskunta pitää edelleenkin hovawartia itselleen parhaana rotuna ja todennäköisesti heidän seuraavakin hoffinsa on Tallivahti. Nyt kuitenkin meillä kaikilla on vielä suuri suru surtavana.

KYSELY Koiran puremisen analysointiin ja sen ennaltaehkäisyyn

Käyttäytymisen analysoinnissa tulee huomioida sekä yksilö että ympäristö ja usein konfliktit syntyvät silloin kun nämä eivät jostain syystä sovikaan yhteen. Yleensä koirat sopeutuvat lähes kaikkialle sinne minne ihmisetkin. Toisaalta konfliktitilanteet kuuluvat myös elämään ja parhaimmillaan aikaansaavat muutoksia ja tietoista pyrkimystä sopeutumiseen.  Meidän geenimme ovat koirien kanssa n. 95 % samanlaiset. Siksi koirilla ja ihmisillä on samanlaisia luonteenominaisuuksia ja kognitiivisia prosesseja. Siksi me muodostamme helposti yhteisen lauman ja pystymme monenlaiseen yhteistyöhön. Me ymmärrämme koiria ja koirat meitä. Siksi koira on ihmisen paras ystävä.
 
Laadin tämän kyselyn puremisonnettomuuksien objektiivista analysointia varten sekä ongelmien ennaltaehkäisyn välineeksi. Kyselyssä tarkastellaan ensin tilannetekijöitä ja sitten koiran ominaisuuksia. Tosielämässä konfliktien taustalla on tavallisesti monenlaisia syitä ja tapahtunut on yleensä monen tekijän yhteisvaikutusta. Eri tekijöiden tiedostaminen jo etukäteen on viisasta riskien hallintaa, jolloin voi välttyä ongelmilta.  Pyrin esimerkein seuraavassa valaisemaan tilanteita teoriatasolla, jotta niiden analysointi eri näkökulmista helpottuisi.

TILANNETEKIJÄT

Puremistapauksissa on kyseessä tavallisimmin sosiaalinen konflikti. Joskus puremisen voi laukaista yksittäiseen tilanteeseen liittyvä pelko, joka voi myös yleistyä vastaavanlaisiin tilanteisiin. Silloin koira yrittää puremalla päästä pälkähästä. Johonkin tilanteeseen liittyvä pelko voi olla poissiedätettävissä melko helpostikin. Vuorovaikutukseen liittyvät konfliktit toistuessaan heikentävät koiran luottamusta ihmiseen ja koiran käyttäytymisestä tulee epäilevää, varovaista ja välttelevää. Epäileväisyys voi myös yleistyä yhdestä ihmisestä muihin. Silloin luottamuksen uudelleen rakentaminen vie usein pitkän aikaa ja voi vaatia asiantuntevaa ohjausta.

Hovawartin kaltaiset paljon dominanssia omaavat palveluskoirat omaavat vahvan omanarvontunnon ja sosiaalinen paine tuottaa niissä helposti vastarintaa. Ne vaativatkin siksi reilua ja taitavaa johtajaa, joka osaa johdatella koiran käyttäytymistä yhteistyötä rakentavin toimenpitein ja siten osaa ratkaista tilanteet ilman konfliktia. Hoffit eivät yleensä siedä kiusaamista, härnäämistä tai simputusta saatikka väkisin alistamista (esim. koiran maahan painamista fyysisesti).  Ne erottavat nämä tilanteet esim. leikistä yleensä helposti. Jos ihmisen asenne on jo lähtökohdiltaan sellainen, että ”kyllä koiran kuuluu ihmiselle alistua”, niin konfliktiriski on hovawartin kaltaisten koirien kanssa ilmeinen. Sellaiselle ihmiselle sopii paremmin luonteeltaan helposti alistuva, nöyrä koira, joka mieluummin luikkii karkuun kuin asettuu vastarintaan.

Hoffien kaltaisille roduille on tyypillistä se, että ne pyrkivät vaikuttamaan tilanteeseen ja voivat esim. komentaa riehuvia lapsia. Ne usein sopeutuvat hyvin elämään perheen omien lasten kanssa, mutta ovat selvästi varauksellisempia muiden lasten suhteen. Usein sanotaankin, että perheissä, joissa on palveluskoira, lasten ei olisi hyvä tuoda vanhempien poissa ollessa kotiin vieraita lapsia. Sillä jos lasten välille tulee riitaa, puuttuu koira tilanteeseen ja voi silloin jopa purra. Monet koirat, jotka eivät elä lapsiperheessä, luonnostaan varovat lapsia ja pitävät lapsia epäluotettavina. Konflikteja tuntuu syntyvän helpommin lapsiin tottumattomien koirien ja koirien kanssa elämään tottuneiden lasten välillä. Koiriin tottumattomat lapset ovat yleensä varovaisempia koirien kanssa, jolloin riskit konflikteihin pienenevät.

Silloin kun koira selvästi valikoi kohteen, jolle osoittaa aggressiivisuutta, kyse on tietoisesta prosessista. Koira on silloin jostain syystä oppinut suhtautumaan juuri tällaisiin ihmisiin tietyllä tavalla. Konfliktien ennaltaehkäisyn kannalta se on tärkeä tiedostaa.

KYSYMYS 1. Kuinka koira suhtautuu lapsiin? Onko ollut konflikteja erityisesti juuri lasten kanssa? Valikoiko koira selvästi lapset, joista se tykkää ja joista ei tykkää ja mikä vaikuttaa olevan valikoinnin perusteena. Onko lasten käyttäytymisessä joku tietty asia, johon koira reagoi aggressiivisesti. Kuvaile tilanteita omin sanoin.

KYSYMYS 2. Kuinka koira suhtautuu eri sukupuoliin? Onko konfliktin osapuolena ollut yleensä nainen vai mies vai satunnaisesti kumpi vain? Valikoiko koira selvästi ihmiset, joista tykkää ja joista ei tykkää, ja mikä vaikuttaa olevan valikoinnin perusteena. Onko ihmisten käyttäytymisessä jokin tietty asia, johon koira reagoi aggressiivisesti. Kuvaile koiran valikoivasti ilmentäviä aggressiotilanteita omin sanoin.

KYSYMYS 3. Dominanssia omaaville vahtikoirille on tyypillistä, että ne pyrkivät olemaan johtajia ja siksi mahtailevat muille koirille. Ne eivät yleensä sopeudu koirapuistoihin ja luovat ystävyyssuhteen vain joidenkin harvojen koirien kanssa, jotka antavat niille johtajuuden. Niille on tyypillistä ns. remmirähjääminen, joka tekee toisen koiran ohitustilanteista haasteellisia. Monet koirat ovat tarkkoja erilaisuuden suhteen ja vaikuttavat siksi usein synnynnäisiltä rasisteilta. Kuinka koira suhtautuu muihin koiriin? Onko suhtautumisessa ja aggression kohdistamisessa valikoimista eli koirakohtaisia eroja ja mihin ne vaikuttaisivat liittyvän? Kuvaile koiran muihin koiriin suuntautuvia aggressiotilanteita omin sanoin.

KYSYMYS 4. Pureminen ja tuhoava käyttäytyminen suuntautuu joskus myös koiran elinympäristöön ja koira voi tuhota sille kuulumattomia esineitä ja asuntoa. Usein tällaiset koirat ovat joko turhautuneita sopivien haasteiden puutteesta tai niiden stressi-/adrenaliinitaso on kohonnut jonkun sopeutumisvaikeuden esim. eroahdistuksen johdosta. Onko koirallasi ollut tällaisia taipumuksia ja onko se ollut tilapäistä, ja jos on, niin mikä tilanne sen aiheutti? Jos se on jatkuvaa, niin mitä keinoja sen lopettamiseksi on yritetty? Kuvaile koiran tuhoavaa käyttäytymistä omin sanoin.


KOIRAN OMINAISUUDET

Vahtikoirana hovawartille tyypillinen luonteenominaisuus on dominanssi, joka näkyy mm. vaikuttamis- ja puuttumishaluna, mahtailuna muille koirille, itsepäisyytenä, vahvoina mielipiteinä sekä omistus- ja puolustushaluna.  Dominanssi näkyy myös koiran kykynä tuottaa aggressiota. Siihen liittyy myös korkea adrenaliinitaso, josta koira nauttii ja se hakee siksi vahvoja kilpailullisia haasteita, joissa on taistelua ja vahvaa aggressiota. Adrenaliinihan on myös ns. stressihormoni ja stressitilanteessa, jota kuvataan taistele tai pakene tilanteeksi, dominanssia omaava koira taistelee.

Alistuvainen koira ei nauti aggressiosta eikä asetu vastarintaan, vaan pyrkii miellyttämään ja stressitilanteessa pakenee paikalta.  Hovawart on vahtikoirille tyypillisesti lisäksi varsin vahvahermoinen ja temperamentiltaan paimenkoiria rauhallisempi. Kun kyky ylläpitää tunteet tasapainossa ja keskivilkas temperamentti yhdistetään dominanssiin, saadaan koira, jota on melko vaikea saada kiihtymään. Vahvat hermot ja rauhallisuus tuottavat sen, että hoffi ei yleensä ole terävä ja impulsiivisen hyökkäävä, vaan osaa hillitä aggressiotaan hyvin. Rotua pidetään myös älykkäänä ja monet ovat vahtikoiralle tyypillisesti hieman pidättyväisiä. Kaikki nämä ominaisuudet yhdessä tuottavat melko vähäistä miellyttämishalua ja korostunutta itsenäisyyttä, mitkä ovat vahvuuksia pihavahdin tehtävissä, mutta luovat haasteita tavoitteelliseen kouluttamiseen.

Dominanssi on todennäköisimmin vaikuttavin yksittäinen luonteenominaisuus hovawartien puremistapausten taustalla. Paljon dominanssia omaava koira ei alistu ja jos sitä yrittää väkisin alistaa, se menee joko oppositioon tai suuttuu ja puree. Dominanssi on kuitenkin juuri se ominaisuus, joka tekee hoffista hoffin ja hyvän vahtikoiran, jolla on halua ja kanttia pysäyttää pihalle tulija. Nehän voivat pyrkiä pysäyttämään myös autot menemällä seisomaan pihalle ajavan autonkin eteen. Silloin kun koiralla on paljon dominanssia, näkyy se lähes kaikissa tilanteissa esim. edellä luetelluilla tavoilla. Jos koira on dominanssiltaan keskivahva, vaihtelee sen ilmeneminen tilannesidonnaisesti esim. ihmisestä riippuen. Silloin on luonnollisesti hyvä tunnistaa milloin koira sitä ilmentää ja miten. Jos koiran dominanssi on vähäistä, on sen käyttäytyminen pääsääntöisesti aina alistuvaa ja miellyttämishaluista.

Vahvahermoisuus tarkoittaa kykyä säilyttää tunnetasapaino ikään kuin pitämällä pää kylmänä erilaisissa kriisitilanteissakin. Vahvahermoisen koiran käyttäytyminen on siksi yleensä aina ennustettavaa, sillä säilyy järki tiukoistakin paineista huolimatta ja se näkyy hyvänä kaaoksen ja paineensietokykynä. Vähemmän vahvahermoisen koiran käyttäytyminen on vaikeampaa ennustaa ja se voi vaihdella selvästi tilanteesta riippuen, jolloin koiran käyttäytyminen toisinaan yllättää.

Hyvin heikkohermoisella koiralla on korostuneita mieliala- ja mielihaluvaihteluita ja niiden johdosta käyttäytyminen on pääsääntöisesti hyvin vaihtelevaa ja arvaamatonta ja sen kaikenlaisten paineidensietokyky on heikko. Häilyvyys on kuitenkin sen käyttäytymisessä niin vallitsevaa, että sen reaktioita opitaan helposti pitämään arvaamattomina ja jos koira ei jossain tilanteessa hermostukaan kuten se normaalisti tekee, herättää se puolestaan ihmetystä.

Elämänkriiseissä myös vahva hermoisen koiran tunnetasapaino heikkenee ja käyttäytymisestä tulee ailahtelevampaa kuin tavallisesti. Normaalisti hyvin tasapainoinen, ennustettava koira voi sairaana olla arvaamaton ja esim. ärsyyntymiskynnys on silloin tavallista selvästi matalampi. Erilaiset sairaudet voivat siksi olla konfliktien taustalla. Jotkut koirat ovat kuitenkin jo luonteeltaan epätasapainoisempia, heikkohermoisempia ilman mitään kriisejä, jolloin ne ovat aina epävakaita ja usein reaktioiltaan helposti hermostuvia, ärsyyntyviä ja ns. teräviä. Silloin luonnollisesti sairauden vaikutus käyttäytymiseen voi jäädä tunnistamatta.

KYSYMYS 5. Jos koiran käyttäytyminen muuttuu selvästi aggressiivisemmaksi sen vanhetessa, voi kyse olla silloin sairaudesta. Iän myötä tapahtuva luonnollinen kehitys on puolestaan vilkkauden vähentyminen toisin sanoen vakavuuden lisääntyminen. Onko koirasi aggressiivisuus lisääntynyt iän myötä ja voiko se liittyä sairauteen ja kipuun esim. nivelrikkoon lonkissa? Kuvaile koiran aggressiivisuuden lisääntymistä iän myötä omin sanoin.

KYSYMYS 6. Onko koirasi olemus muuttunut?
Onko koirasi pääasiassa hyväntuulinen, onnellisen ja optimistisen oloinen. Onko se ollut sitä aina?
Vai onko koirasi pääasiassa huonotuulinen, surullinen/masentunut ja pessimistisen/lannistuneen/lamaantuneen oloinen. Onko se muuttunut sellaiseksi ja jos on niin koska? Mikä on voinut aiheuttaa muutoksen? Kuvaile koirasi käyttäytymisen muuttumista omin sanoin.

KYSYMYS 7. Luonteenominaisuudet dominanssi ja sosiaalinen rohkeus tuottavat yhteisvaikutuksena eri tavoin ulospäin suuntautuvaa aktiivista tai passiivista käyttäytymistä. Millainen koirasi on pääasiassa luonteeltaan näiden yhdistelmien valossa ja onko joitain tilanteita, jolloin se toimii normaalista käyttäytymisestään poiketen. Arvioi mikä seuraavista ominaisuusyhdistelmistä kuvaa koiraasi parhaiten ja kuvaa omin sanoin tilanteita, joissa ko. luonteenominaisuudet korostuvat.

a.    VAHVA DOMINANSSI & VAHVA SOSIAALINEN ROHKEUS tuottavat jopa yltiöpäisen rohkeaa ja vaikuttamishaluista käyttäytymistä. Koira on ns. synnynnäinen poliisi ja pyrkii puuttumaan ja vaikuttamaan kaikkiin tilanteisiin ja on aktiivinen ja rohkea kontaktissa kaikkien ihmisten kanssa. Myös aggression ilmaisussa koira tulee suoraan edestä ja säilyy vahvana. Tällainen mahtivahtikoira lähestyy myös muita koiria suoraan ja menee aivan iholle. Tilanne ei silloin yleensä kuitenkaan johda tappeluun, jos mahtivahdin hermot ovat vahvat ja toinen koira ymmärtää antaa sille johtajuuden eikä ala haastaa.

b.    VAHVA DOMINANSSI & SOSIAALINEN ARKUUS tuottavat ns. epäsuoraa aggressiota. Koiralla on voimakas halu hallita ja puuttua, mutta se ei uskalla toteuttaa haluaan suoraan. Se voi hyökätä takaapäin ja olla sikäli salakavala.

c.    VÄHÄINEN DOMINANSSI & VAHVA SOSIAALINEN ROHKEUS tuottavat helpon, kaikille ihmisille ja koirillekin miellyttämishaluisen ja sopuisana säilyvän ulospäinsuuntautueen koiran. Tällaiset koirat eivät sovi vahtikoiriksi, koska eivät halua puuttua muiden tekemisiin.

d.    VÄHÄINEN DOMINANSSI & SOSIAALINEN ARKUUS tuottavat yhden ihmisen koiran, joka ei halua edes lähestyä muita ihmisiä eikä yleensä koiriakaan. Ne voivat ajautua helpostikin voimakkaisiin pelkotiloihin ja purevat päästäkseen pälkähästä. Käyttäytyminen on kuitenkin johdonmukaisesti yleensä alistunutta ja arkaa, joten pelkotilanteet pystyy sikäli ennakoimaan.

KYSYMYS 8. Uroksia pidetään narttuja aggressiivisempina ja testosteronin yhteys aggressiivisuuteen on myös ihmisillä todettu. Testosteronin määrähän voi lisääntyä iän myötä ja aiheuttaa ns. miesten vaivoja ja myös aggressiivisuuden lisääntymistä. Urosten elämä taajamassa isojen koiramäärien hajujen keskellä voi lisätä niiden stressitasoa ja aiheuttaa erilaisia autoimmuuneja sairauksia.

Mikäli ei harrasta näyttelyitä koirallaan, eikä suunnittele sitä jalostuskoiraksi (niillähän etenkin uroksilla tulee mieluusti olla niin käyttö- kuin näyttelymeriittejäkin), etenkin taajamassa asuessa uros on hyvä kastroida. Hevosillahan kastrointi on tavallista ja se lisää niiden sopuisaa ja yhteistyöhakuista toimintakykyä. Ruunien elämän laatu on myös helpompi säilyttää hyvänä, sillä ne voi esim. tarhata lajityypillisesti laumassa. Koirien kastrointi on Suomessa vielä verrattain harvinaista ja herättää helposti aivan liian tunnevaltaisia ajatuksia. Sairauden vuoksi kastroidun uroksen kanssa saa osallistua näyttelyihinkin, kunhan asiasta on esittää eläinlääkärin todistus. Kokeisiin (pk- ja pelastuskokeet, tottelevaisuus ja agility) saa osallistua muistakin syistä kastroidulla uroksella, kunhan koiran kilpailukirjaan saa eläinlääkäriltä merkinnän että koiralla on ollut normaalit kivekset ennen kastrointia.

Monet eläinlääkärit suosittelevat uroksen kastrointia jo n. 9 kk iässä ennen sukupuolivietin voimistumista. Vasta vanhempanakin kastroidut koirat ovat usein helpompia käsitellä ja yhteistyössä kuin kastroimattomat. Koska kastroidut koirat eivät ole niin subjektiivisesti omissa hormonihöyryissään, niiden huomiokyky usein paranee ja voi näkyä esim. tilannetajun paranemisena ja vahtimisen lisääntymisenä.
Jos uroksesi on kastroitu, miten sen käyttäytyminen muuttui toimenpiteen myötä? Kuvaile omin sanoin muutosta.

KYSYMYS 9. Koiran heikko sosiaalinen älykkyys ja tilannetaju lisäävät riskiä konflikteihin. Joillakin koirilla on luonnostaan hyvä tilannetaju ja ne ovat jo pennusta lähtien sosiaalisesti älykkäitä. Näiden taustalla on sekä oivalluskyky, eli kognitiiviset prosessit, että herkkyys aistia toisten eläinten ja ihmisten tunnetilaa. Tunneherkkyys on luonteenominaisuus, jolloin sitäkin voi jalostaa.

Esimerkiksi metsästysterriereiltä tunneherkkyyttä on poisjalostettu ja ne ovatkin usein hyvin kovia, sekä lisäksi pelottomia ja taisteluhaluisia. Silloin ne pystyvät henkensä kaupalla ajamaan kettua luolasta. Kovuuden jalostaminen tekee kuitenkin koirasta myös tyhmänrohkean eli sen itsesuojeluvaisto myös heikkenee tuntuvasti. Tällaisilla koviksi jalostetuilla roduilla myös hoivavietti ja muutenkin tilannetaju on usein heikentynyt ja emot voivat vaikka saalistaa ja tapporavistella terveet pentunsa kuoliaiksi. Samoin voi toki toimia jonkun herkän rodun hyvin herkkä emokoira, joka on ns. lapsivuodepsyykoosissa, mutta silloin käyttäytymisen syy on sairaus ja koiran ahdistuneisuus ja häiriötila näkyy muutenkin sen käyttäytymisessä. Koviksi jalostetuilla roduilla emokoira on pentujaan tappaessaan kuitenkin muuten käytökseltään normaali, eikä sikäli minkään sairauteen liittyvän häiriötilan vallassa. Toki sellainen koira voitaisiin diagnosoida vaikka psykopaatiksi.

Voimakas tunneherkkyys on myös ongelmallista ja silloin koira voi tasapainon heikentyessä olla ns. subjektiivisessa tilassa ja sulkeutua omaan maailmaansa, jolloin siihen ei pysty vaikuttamaan. Nartuilla voimakas herkkyys tuottaa usein voimakkaita valeraskaustiloja. Herkkä koira on yleensä myös ns. ohjaajaherkkä, jolloin se lamaantuu/ paineistuu ohjaajan jännityksestä esim. kilpailutilanteessa tai muissa tilanteissa, joissa ohjaaja on korostuneen latautunut ja stressaantunut.
Millaiseksi arvioit koirasi sosiaalisen älykkyyden, tilannetajun ja tunneherkkyyden? Kuvaile näitäkin vielä omin sanoin.