D-pentujen kohtalo oli alusta asti surullinen

Tallivahdin D-pentuja odotettiin ensimmäisen kerran jo syksyllä 2006. Silloin emäkoira oli Bildschön, eli Kylli ja isä FIN KVA HK3 EK3 VK2 JK1 TK1 Hovarian Netzer, eli Neo. Astutus sujui hyvin, mutta Kylli jäi tyhjäksi. Astutus uusittiin kesäkuussa 2007 ja kaikki meni muuten hienosti, mutta pentuja ei taaskaan tullut. Kyllistä otettiin kilpirauhastesti, sillä se voi olla syynä hedelmöitymisvaikeuteen ja kilpirauhasen vajaatoiminta on rotumme tyyppisairaus. Kylli kilppariarvot olivat kuitenkin normaalit ja sekään ei siis selittänyt tyhjäksi jäämistä. Lopulta hedelmöitymättömyyden syy löytyi Neosta.Cid ja Tessa astutuksen jlkeisiss tunnelmissa

Busenfreundin, eli Tessa, oli seuraava narttu, joka oli määrä astuttaa. Sehän oli loukkaantunut vakavasti marraskuussa 2006, jolloin tapaturmassa sen vasemman takajalan polven kaikki nivel- ja ristisiteet menivät poikki ja lisäksi nivelkapseli murtui. Polvi leikattiin ja leikkaus onnistui hyvin. Kevät 2007 kului kuntoutumisessa ja siitä urakasta Tessan emäntä Suvi Leppäranta kirjoitti valaisevan kuntoutumiskertomuksen myös Hovawartti-lehteen. Tessalle etsittiin sulhanen Saksasta kummankin maan rotujärjestöjen jalostuseksperttien avustuksella. Tavoite oli saada mukavia pk-harrastuskoiria maailmaan ja Saksasta löytyi aivan ihana VPG3 Cid vom Alten Schulweg. Kesällä Tessa osallistui hoffien pk-leirille Laitilaan ja kaikki vaikutti olevan kunnossa. Hoitava eläinlääkäri näytti vihreää valoa astututussuunnitelmallemme. Teimme Suvi, Tessa ja Minna (kasvattaja) syyskuussa vajaan viikon matkan Saksaan Kirchhundemiin Dortmundin eteläpuolelle. Lempi leiskui heti ensitapaamisessa, kuten kuvasta näkyy ja onnellinen odotusaika alkoi. Noin neljän viikon päästä astutuksesta Tessa todettiin kuitenkin ultrassa "varmasti tyhjäksi". Heti sen jälkeen lähes vuosi sitten vammautuneen takajalan kuntouttamista tehostettiin ja tukihoitona Tessa sai taas Rimadyl-lääkekuurin, jotta käyttäisi jalkaa riittävästi. Noin kolmen viikon päästä raskausoireet kuitenkin lisääntyivät ja Tessalla näkyi röntgenissä kolme pentua. Lääkitys luonnollisesti heti lopetettiin ja Tessa muutti takaisin lapsuudenkotiinsa Maskuun valmistautumaan synnytykseen. Rimadyl ei rottakokeissa ollut aiheuttanut sikiövaurioita, mutta se saattoi kuulema aiheuttaa polttoheikkoutta ja vaikeuttaa siksi synnytystä. Tässä tapauksessa kaikkien osapuolten tieto riskistä ei kuitenkaan valitettavasti estänyt katastrofia. Tessan synnyttämisen avautumisvaihe alkoi keskiviikkoiltapäivänä, kun laskettu aika oli jo pari päivää aikaisemmin. Torstaina se käytettiin ultrassa ja kaikki oli kunnossa. Torstaina iltapäivällä 3 eri eläinlääkäriä sanoi, että jos pennut eivät ole syntyneet perjantaiaamuun mennessä ne pitää leikata ulos. Synnytys käynnistyi aamuyöstä. Ensimmäinen musta narttupentu syntyi kuolleena, toinen keltainen narttupentu eli jonkin aikaa ennen kuolemaa ja kolmas, viimeinen musta narttupentu syntyi kuolleena. Istukat olivat irronneet ennen synnytyksen käynnistymistä, eikä mitään ollut enää tehtävissä. Lopputulos oli aivan karmea: kaikki Tessan pienet tyttöpennut kuolivat. Tässä tarinassa on monta jossittelun kohtaa, eikä mikään niistä tuo pentuja takaisin. Meitä murheenmurtamia on monta. Tessa itse voi onneksi hyvin. Alla on muutama kuva ihanasta Cidistä (ks.lisää myös www.cid-vom-alten-schulweg.de) ja Tessasta löytyy lisää kuvia Omat, sijoitetut ja leasing -koirat saitilta. Tessaa ei enää tulla astuttamaan uudelleen.

Tallivahdin D-pentuja voi parhaiten kuvata Juicen sanoin "elämä on kuolemista". Tulemme muistamaan niitä pieninä särkyneinä unelmina.