Niinpä, mikä onkaan ihanampaa kuin hoffin HAUska pentukesä! Meilläkin on pitkästä aikaa taas pentu, Miron poika Uri. Taas voi verestää kuuden vuoden vanhoja muistoja kuinka pennusta saa kasvatettua kunnon koiran. Sisäsiisteys kehittyy kyllä vähän kuin itsestään, vaikka Uri onkin ollut omista koiristamme se varsinainen kusiluikku. 90% pissoista tuli ulos jo 7 viikon iästä alkaen, mutta se 10% sitten tuli aina keittiön tai aulan matolle. Vasta kun koko koiran tilavuus kasvoi riittävän suureksi, kasvoi rakonkin tilavuus ja hallinta, niin että 3 kk iästä lähtien on saanut pidätettyä pissaa aina ulos asti. Uroksillahan virtsarakko ei tyhjene kerralla, vaan pissaamista tehdään useampaan otteeseen jo pienestä pitäen. Tarpeellistahan se on vasta sitten kun pitää somettaa pitkin kylää, että Uri was here, and here, and here….. Nyt kun Uri on pian 3,5 kk on se jo semmoinen atleetti, että hyvin pärjää 6 km kävelylenkilläni mukana ja hyppii näppärästi itsensä korkuisten esteiden yli metsässä. Joka päivä en sitä kuitenkaan vielä mukaani ota, jotta ei tule mitään ylirasitusta ja kasvullekin jää energiaa ja lepoa tarpeeksi. PikkuU-pentujen elämät ovat alkaneet hienosti eri puolilla maatamme ja tässä kuvistuskuvana on uimari Emman paras ystävä Sissi, Tallivahdin Unterhalterin, joka sekin on jo taitava uimari. Tässä pentueessa monet alkoivat uida jo parin kk iässä, eli hyvin nuorena, ja ainakin yhdestä mahdollisesti tulee ihan oikea vepekoira.  

T-pentujen pentutreffit ja 6 kk synttärit

Meillä oli toissailtana mukavat pentutreffit 23.1.23 syntyneiden T-pentujemme kanssa niiden kotipesässä Pöytyällä. Mukana oli peräti 8/10 pentua, mikä saattaa olla jo lähellä pentutreffiemme ennätystä! ISO KIITOS järjestelyistä Oona ja Juha ja mukaan tulosta kaikki ihanat osallistujat! Oli hienoa nähdä tyytyväisiä pentujen omistajia ja hyvin kehittyneitä ja mukavia pentuja. T-pennut omaavat kyllä todella paljon yhteisiä vahvuuksia, niin ulkomuodon kuin luonteenkin osalta ja toivottavasti näen niitä jatkossakin mahdollisimman monta Tallivahtien kennelleireillä ja koulutustapahtumissa.

V ja W pentusuunnitelmat ovat myös jo edistyneet

V-pentuja olen jo mainostanutkin ja ne kiinnostavat rotumme harrastajia ulkomaita myöten! Niissä isä on kuuluisa unkarilainen rotumme suojelun maailmanmestari HJCH HDGY HSCH HGCH HFCI-IGP3 FCI-IFH1 IFH-V FPr1 OB2 FCI-BH Pusztai-Pandur Quattro, josta olen ollut muutaman vuoden jo kiinnostunut sen hienon suvun ja koetulosten johdosta. Näin Quattron livenä viime kesänä Saksassa Hovawart 100-vuotisjuhlassa. Sillä on useita muotovaliotitteleitä, kaikki mahdolliset mitä Unkarissa on mahdollista saavuttaa ja lisäksi useita CACIBeja. Quattro on 6-vuotias, hyvin terve, mikä mahdollistaa tietenkin myös hienon kisauran (HD-A, ED-0, terveet silmät, Dilute-D/D) ja sillä on tähän mennessä kolme pentuetta Tsekeissä, Saksassa ja Ranskassa. Quattron koevideoita ja lisää kuvia ja tietoa löytyy working-dogista: suosittelen katsomaan sen viime vuoden MM-kokeen B ja C-osan videot, ne ovat kyllä todella upeaa suorittamista! Pentueen emäksi tulee ihana Minca 6 v, JK2 FCI-BH Tallivahdin Minaya, joka on myös SmartDOG-testissä päässyt eleiden lukemisessa testin Hall of Fame -kategoriaan. V-pennut tulevat olemaan ensimmäinen 100 % palveluskoirakoetuloksia omaava pentueeni kolmen sukupolven tarkastelussa ja vielä useamman sukupolven tarkastelussakin käyttökoiraosuus on yli 90 %. Sellaista yhdistelmäähän joutuu tosissaan etsimään mistä tahansa pk-rodusta. Yhdistelmä täyttää rotumme kansainväliset jalostuskriteerit ja on hyväksytty molemmissa maissa. Minca on ollut myös täysin terve koko ikänsä ja sen lisäksi sillä on muiden sisarustensa tavoin hyvin terve luusto: A-lonkat (indeksi 111 %), 0 kyynärät, LTV0, SP0, DM N/N ja terveet silmät. Mincan juoksu alkaa mahdollisesti jo elokuun alussa, joten pennut ovat luovutuksessa sitten loppusyksyllä. Priorisoin pennunostajissa jälleen tavoitteellisia pk tai peko-harrastajia. OTA yhteyttä mikäli harrastus- ja pentukuume iskee ja kerro miksi haluat Tallivahdin minna.tapojarvi @ tallivahdin.fi

W-pennut keväällä 2024

FI MVA SE MVA JK1 FCI-BH Tallivahdin Nachbarin ”Miina” on suunnitelmissa astuttaa ensi kevään juoksustaan Virossa asuvalla upealla uroksella C.I.E LVV-21 Enormous Stand By Me ”Kusti”. Kustin suvussa on paljon tunnettuja Saksan RZV:n jalostusuroksia, joilla on hienoja käyttönäyttöjä, joten jälleen yhdistelmän painopiste on ensisijaisesti palveluskoiralle hyvissä käyttöominaisuuksissa. Rodunomainen komea ulkomuoto tulee sitten vielä kaupan päälle.

Tulevaisuuden haaveita ja näkymiä

Olen itse ollut varsin innokas harrastamaan niin käyttökokeita kuin näyttelyitäkin ja nyt jo haaveilen, kuinka Urista tulee kolmannen polven käyttövalioni ja neljännen polven C.I.B., eli kansainvälinen muotovalioni. Aika paljon tarttee toki taas meikäläisen jaksaa treenata näihin tavoitteisiin. Toki omat taitoni ovat harrastusurani varrella kehittyneet niin, että osaan oikaista sopivasti monessa kohtaa, enkä kovin helposti sorru sellaisiin virheisiin, jotka hidastaisivat yhteistyömme kehittymistä. Etuni on tietenkin myös se, että toivomani vahvuudet ovat Tallivahdeissa selvästi jalostuneet ja olen jo oppinut niitä koirissani vaalimaan ja kehittämään edelleen.

Tulevaisuuden Tallivahdit tulevat olemaan jatkossakin hyviä palveluskoiria, innokkaita treenikavereita, avoimia ja mutkattomia parhaita ystäviä. Toivon, että edelleenkin vähintään kolmasosa niistä päätyisi aktiivisille ja tavoitteellisille harrastajille, jotta saan tietoa palveluskoiraominaisuuksien ja etenkin koulutettavuuden jalostumisesta. Näyttelyharrastajien osuus on jo pienentynyt koko ajan koirapopulaatiossani ja nyt ei enää löytynyt innokkaita lähtijöitä rotumme päänäyttelyynkään, mukana Tervakoskella tulee olemaan vain yksi Tallivahti. En itsekään mene paikalle lainkaan, koska samaan aikaan on viimeistä kertaa SeaHorse Week Hangossa. Menen nyt mieluummin sinne fiilistelemään ja avustamaan myös LibeOriimme huoltamisessa, joka hyppää siellä lauantaina. Ajankohta päänäyttelyllämme on myös valitettavan huono, heinäkuun viimeinen viikonloppu. Yleensä silloin on kesä kuumimmillaan, näyttelypaikalla ei ole varjopaikkoja ja päivästä tulee todella pitkä. Mutta kyllä Urikin sinne aikanaan näytille pääsee ja toivottavasti vielä saan muitakin kasvattieni omistajia innostumaan mukaani lähtemään, niin että saisimme myös kasvattajaryhmän esille. Viime vuonna kasvattajaryhmämme komeasti viides, eli tipahti juuri sijoitukselta.

Näyttelythän ovat selvästi suositumpia ns. entisissä itäblokin maissa, mihin Suomikin kyllä lasketaan. Niissä on keskitytty ulkomuodon jalostamiseen näyttelytavoittein, kun taas länsimaissa käyttökoirajalostaminen on ollut tavallisempaa. Tämän eron huomaa jo Suomen ja Ruotsin välillä selvästi. Tallivahtien omistajat edustavat sikäli länsimaista koirakulttuuria enemmän ja sehän on vain hyvä se!

Tällä viikolla pieni seuramme Varsinaiset Hoffit aloitti koekautensa ja järjestimme 88. ja 89. erikoisjälkikokeemme. Olimme Miron kanssa kokeilemassa maanantai-iltana, mutta silloin oli niin vaativat olosuhteet, että kukaan kolmesta osallistujasta ei saanut tulosta. Mironkin 13 erikoisjälkituloksen putki siis katkesi. Tiistai-aamun kokeessa oli neljä koirakkoa ja tuli yksi FCI-IFH2 erittäin hyvä tulos, mikä pelasti meidän kaikkien järjestäjien tunnelman! Meikäläinen urakoi tiistaina kolme FCI-IFH2- koejälkeä ja täytyy taas todeta satojen koejälkieni perusteella, että erikoisjälki on aivan mahtava laji ja koemuoto! Siinä hyvä koira myös mukavasti kompensoi kokematonta ohjaajaa, joten se on hyvä laji aloittaa myös tavoitteellisesti palveluskoiraharrastaminen.

Hyvää kesän jatkoa kaikille ja treeni-intoa mitä ikinä sitten treenaattekin!