27.07.2011 Rakas Abbamme on poissa

Abba jouduttiin saattamaan ikiuneen tänä unikeon päivänä. Sillä oli diagnosoitu peräsuolikasvain helmikuussa 2010, jolloin elinikäennusteeksi annettiin ensin vain muutama kuukausi. Abba eli kuitenkin vielä hyvää hoffin elämää 17 kuukautta. Se oli ikäisekseen loistavassa kunnossa ja siitä voi hyvin sanoa, että se kuoli saappaat jalassa täydestä vauhdista. Sehän oli Ruotsissa näyttelyssä ROP ja sai paljon kehuja erinomaisesta kunnostaan. Paluumatkalla Ruotsista se alkoi oireilla virtsatietulehdusoireilla ja aluksi lääkitys tuntuikin vaikuttavan, mutta viikonloppuna oireet palasivat. Maanantaina sain sille eläinlääkäriajan keskiviikoska ja silloin kaksi päivää ennen kuolemaansa se oli kuitenkin vielä niin hyvässä kunnossa, että oli normaalilla tunnin metsälenkillämme. Päivä ennen kuolemaansa se jäljesti pellolla innokkaasti ja tarkasti ja hyppäsi vielä itse maasturini kyytiin. Sen vointi romahti myöhään tiistai-iltana 26.7. ja veimme sen yöllä päivystävälle eläinlääkärille saamaan helpotusta. Kipu hellittikin selvästi voimakkaamman kipulääkkeen avulla ja ulostuslääkkeillä saimme suolta tyhjennettyä. Sen olo ei kuitenkaan toiveistamme huolimatta kohentunut ja keskiviikkoaamuna pelkäsimme pahinta, joka sitten selvisikin ultrassa päivällä. Syöpä oli levinnyt maksaan ja vatsaontelo oli täyttynyt nesteestä, joka teki olon tukalaksi. Hyvästelimme rakkaan Abbamme hyvin surullisina. Olimme jo ajatelleet, että kasvain olisikin hyvälaatuinen, koska Abba oli ylittänyt komeasti kaikki elinikäennusteet. Abba oli kaikin tavoin aivan mahtava koira, paras ystävä ja synnynnäinen kisakumppani lajissa kuin lajissa! Tänä viimeisenäkin kesänä saimme kokea yhdessä mahtavia onnen tunteita. Niitä täytyy nyt muistella, vaikka ne eivät vielä kauheasti lohdutakaan. Hyvästi rakas Abba!

Takaisin