07.02.2013 Tallivahdin Freiherr nukutettiin ikiuneen - nyt on suuri suru surtavana |
Hyvä lukija, nyt minulla on hyvin ikävä uutinen, jonka surutyön ja syiden- ja seurausten käsittelyprosessin tiedän jatkuvan pitkään. Tallivahdin Freiherr eli Rocca nukutettiin ikiuneen 7.2.13 lisääntyneen aggressiivisen käyttäytymisen vuoksi. Viimeisin ja kohtalokkain tilanne johti kahden läheisen aikuisen ihmisen pahoihin puremisvammoihin. Mietimme yhdessä sen omistajien kanssa jo samana iltana mitkä ovat vaihtoehdot ja emme keksineet muuta kuin koiran lopettaminen.
Kaikki, jotka kävivät meillä katsomassa F-pentujamme, muistavat varmasti Roccan. Se erottui laumasta suuren rohkeutensa ja voimakkaan leikkikäyttäytymisensä vuoksi. Se oli se pentu, joka kaikista innokkaimmin tuli tutustumaan oikopäätä vieraisiin ja sai aina kaikkien ihailun osakseen. Sillä oli luonteessa paljon hyvän palveluskoiran vahvuuksia, joista tiesimme myös, että se tulee olemaan tavanomaista vaativampi kotikoira ja sen johtaminen tulisi vaatimaan taitoa. Sen luonteen vahvuuksien vuoksi harkitsin myös pitkään kumman niistä sen vai Repen jättäisin itselleni kisakoiraksi. Roccaan oli ihastunut kovasti myös ystäväpariskuntamme, joiden perheeseen Rocca sitten muutti.
Meillä kaikilla on vielä surutyö kesken, mutta luonnollisesti heti em. tapahtuman jälkeen kaikkien mieleen tulvi paljon kysymyksiä, kuten mikä aggression aiheutti ja mitä olisimme voineet tehdä toisin? Kun tätä yhdessä heidän kanssaan joka tapauksessa tulemme miettimään, mietin voinko tehdä käsittelymme tueksi jotain kättä pitempää, minkä avulla saisimme yhdessä Roccan kohtaloon ja käyttäytymiseen jotain selvyyttä ja päädyin tekemään Kyselyn Koiran puremisen analysointiin ja sen ennaltaehkäisyyn.
Yritän kyselyssä käsitellä asioita teoreettisesti niin, että se toimisi mahdollisesti myös puremisia ennaltaehkäisten. Uskon, että noiden kysymysten miettiminen onnettomuuden jälkeen voi toimia omaisille myös jonkinlaisena debriefing-prosessina, joka auttaa surutyössä. Tämä Roccan kohtalo tulee varmasti herättämään kysymyksiä myös tuntemattomilta ja minun tulee luonnollisesti kasvattajana tiedostaa erilaiset riskit ja osata jotenkin myös ennaltaehkäistä puremisonnettomuuksia. Tulen laittamaan tämän kyselyn siksi myös Tallivahdin kotisivuille ja pohtimaan näitä sisältöjä teoreettisesti myös blogissani.
Meillä on tässä vaiheessa monia onnettomuuteen johtaneita tekijöitä jo mielessä. Roccahan kastroitiin nyt joulukuun alussa ja eutanasian tehnyt eläinlääkäri toi esille esim. vaihtoehtona kastraatioleikkauksen jälkeisen komplikaation kuten bakteeritulehduksen. Tulehdushan ei vielä parissa kuukaudessa olisi koiran yleiskunnossa juurikaan ulospäin näkynyt, mutta olisi tuottanut kipua ja heikentänyt koiran harkintakykyä ja kynnystä ilmaista aggressiota. Valitettavasti klinikalta ei pystytty tarjoamaan ruumiinavauspalvelua ja emme näin pääse selville mahdollisesta sairaudesta, joka voisi olla yhtenä tekijänä. Yleensähän onnettomuudet ja muutkin tosielämän tilanteet ovat usean tekijän yhteisvaikutusta, enkä sikäli odotakaan meidän koskaan löytävän mitään yhtä yksittäistä syytä.
Me tulemme muistamaan Roccan ikuisesti. Sen omistanut pariskunta pitää edelleenkin hovawartia itselleen parhaana rotuna ja todennäköisesti heidän seuraavakin hoffinsa on Tallivahti. Nyt kuitenkin meillä kaikilla on vielä suuri suru surtavana.
terveisin hyvin surullinen Minna |
Takaisin |