27.08.2016 Hilkka, eli Tallivahdin Herzogin, on jo hyvin voimistunut ja valmiina muuttamaan uuteen kotiinsa :-)

ILOUUTINEN: Hilkka on voimistunut paljon ja uuteen kotiin muutto lähenee. Sehän oli erittäin huonossa kunnossa kun haimme sen Maskuun 8.8. maanantai-iltana. Se oli aliravittu, kuiva, takkuinen ja likainen, ja todellakin itkettävän surullinen näky. Sen paino oli vain noin 20 kg, kun sen normaalipaino tulee olemaan noin 30 kg. Kolmen vuorokauden päästä pelastumisestaan hyvän ruokinnan ja nesteyttämisen seurauksena se painoi eläinlääkärin tarkastuksessa 22,25 kg. Laajoissa verikokeissa selvisi, että se on onneksi muuten terve, mutta arvatenkin matoinen ja madotusohjelma on mittava: se on madotettava vähintään kolmesti kahden viikon välein. Alussa se oli niin voimaton, ettei jaksanut kantaa itseään ryhdissä, vaan vaikutti selvästi korkeuttaan matalammalta. Sen takaosa näytti ylikulmautuneelta ja ravissa takajalat hoippuivat. Noin 10 päivän päästä pelastumisestaan, se oli jo selvästi ryhdikkäämpi ja painoa saman ell-aseman puntarilla oli jo 25 kg. Siitä reilun viikon päästä, eli nyt vajaan kolmen viikon aikana oltuaan normaaliruokinnalla, painoa on jo 26,5 kg eli sen paino on lisääntynyt lähes 30 % siitä kun sen haimme. Sen luusto valitettavasti jää kitukasvuisen ohueksi samoin sen pää on tavallista nartun päätä pienempi, eli se ei ole selvästikään saanut riittävästi ruokaa ja liikuntaa myöskään kasvuaikanaan. Hilkan itsetunto on kasvanut samaan tahtiin fyysisen voimistumisen kanssa ja vieraita mielistelevä käytös on selvästi vähentynyt ja vahtiminenkin on jo lisääntynyt. Halu tutustua ihmisiin ja kaikenlaisiin asioihin ja paikkoihin on edelleen suuri. Vieraita miehiä se pelkää selvästi etenkin jos heillä on jotain tavaroita kädessään. Luottamus vahvistuu kuitenkin hyvin nopeasti ruoalla lahjomalla ja säilyy sitten koko vierailun ajan ja se käy itse tuon tuostakin rapsuteltavana ja nyt säilyttää jo ryhtinsäkin. Aluksi se ei uskaltanut kulkea rappusiamme alaspäin alakertaan, mutta sen se opetteli yhtenä päivänä itsekseen ja nyt kulkee sujuvasti ylös ja alas. Se on selvästi hyvin terävä-älyinen ja hoksaava koira, mutta mitään muuta se ei osaa kuin istu-käskyn. Sisäsiisti se kuitenkin vaikuttaa onneksi olevan. Kaiken muun kanssa saa aloittaa alusta, kuten pennun kouluttamisessa. Se on samalla tavalla myös kaikenlaisia uusia kokemuksia ahmiva kuin pikkupentu, joten koulutus ja kunnon koiraksi kasvaminen etenee varmasti hyvin nopeasti. Kaikki, jotka sen ovat tavanneet, uskovat että siitä tulee vielä hieno koira! TOIVOMME HILKALLE HYVÄÄ MATKAA UUTEEN KOTIINSA JA PIDETÄÄN KAIKKI PEUKKUJA SEN HYVÄLLE KOTIUTUMISELLE! Kuvissa Hilkka peltolenkillä eilen ja tänä aamuna. Nyt se jaksaa hyvin jo lenkkeilläkin.

Takaisin