ERILAISIA PÄIVÄN TULOSUUTISIA: Ensin näyttelyuutinen,sillä JK1 FCI-BH Tallivahdin Nachbarin, eli Raision Miina 3,8 v sai toisen sertinsä tänään Hämeenlinnassa, jossa 21 hoffia oli kilpasilla ja tuomarina oli George Schogol. Miina on sijoitusnarttumme, jonka muotovalioitumisen viimeisen sertin jahti nyt alkoi. ONNEA 2. SERTISTÄ MIINA JA EMÄNTÄNSÄ TANJA! Toinen päivän hyvä uutinen oli luonnetestistä Sastamalasta, jossa AD FCI-BH Tallivahdin Oberinspektor, Turun Otso 3 v, sai hyvä pisteet 168 p tuomareilta Irene Puputti ja Marco Vuorisalo. Otso ei yltynyt puolustamaan eikä ollut muutenkaan turhan reaktiivinen ja terävä ja siitä sitten tuli pistevähennyksiä. Kaikinpuolin on mukava ja yhteistyöhaluinen uros , erittäin lupaava palveluskoira tietenkin ja komeakin vielä kaupan päälle. ONNEA OTSO JA EMÄNTÄNSÄ MARI!

Kolmas uutinen tuleekin Saksasta, mutta se nyt ei ole kovinkaan häävi. Oma Ällikkämies Mironi, C.I.B FI KVA-IFH FI & SE MVA FCI IGP-FH FCI IFH2 JK3 FCI-BH Tallivahdin Mirakelmann, oli varmaankin rumin valioluokan koira rotumme 100-vuotisjuhlanäyttelyssä Fuldassa, joka oli maailman suurin rotumme erkkari yli 400 hoffin kera. Miro sai H:n (eli G). Tuomari ei tykännyt karvattomasta berliinin blondistani, joka tiukasti arvosteluna ei toki ole hyväksytty väri lainkaan rodussamme. Ja sitä mieltä oli myös itävaltalainen Elisabeth Kapsch. Mielenkiintoista oli nähdä eri maiden valiokoiria ja rodun sisällä kyllä variaatio on edelleen suurta, vaikka nyt yhdenmukaista rodunomaista hovawartia on tavoiteltu etenkin ulkomuodon osalta jo tosiaan 100 vuotta. Luonteen ja koulutettavuuden osalta jalostustavoitteet tietenkin hämärtyivät jo varsin pian rodun alkutaipaleella, mistä viestii sekin että Saksassa on rodussamme peräti kolme virallista rotujärjestöä. Meikäläinen vapauttaisi mm. värit kokonaan ja sallisi kaikenväriset hovawartit, sen sijaan panostaisin selvästi nykyistä enemmän ulkomuodossa rakenteen ja etenkin liikunnan arvostamiseen. Eilen jalostusuroskatselmuksessa hämmästelin sitä, kuinka jättiläisiä nämä rotumme jalostusurokset keskimäärin ovat. Meidän iso RepeVaarikin jäi selvästi suurimpaa osaa pienemmäksi. Se on mielestäni iso ongelma käyttökoiralle, jonka paino ei tarvitsisi juuri 40 kg painavampi olla parhaassa kisakunnossa ollessaan. Mutta hyvä on, että vaihtelua löytyy paljon edelleen ja sikäli jokainen kasvattaja voi tosiaan jalostaa mieleisiään koiria. Tuosta berliinin blondin värityksestä täytyy vain vielä todeta, että se ei jalostu helposti eteenpäin, sillä näistä Miron siskojen, mustan Mendyn ja berliiniblondi Vinnan 17 pennuista ei yksikään ollut berliinin blondi. Sikäli sen värisiä koiria voi huoleti käyttää jalostukseen, vaikka olisi pääsääntöisesti juurikin näyttelyharrastaja. Meikäläinen kyllä mielellään ottaisi toisenkin tällaisen berliinin blondin, jos Marttan ja Miron pentueeseen alkuvuonna 2023 sellainen sattuisi syntymään. Mutta harrastustavoitteeni ovat toki muualla ja niillä kriteereillä sitten mennään. Huomenna alkaa kotimatka ja parin pysäkin taktiikalla ajelemme Kööpenhaminaan asti. #TallivahdillaSERTIpäivä #mukavaLTEtulos #Hovawart100Jahre #rumatnekarvoillakoreilee